Kaipaa aikaa, älä merta.

Minulle sanottiin, että olisi korkea aika päivittää blogia. Ehkäpä niin, mutta minussa on kirjoitusta kovin vähän tänään.

Mutta juuri nyt olen onnellinen. Pieni onnellinen hetki, kun asiat ovat järjestyneet ja tyttöystävä tekee keittiössä Sushia. Tässä ja nyt minusta tuntuu hyvältä, enkä kaipaa mitään muuta.

Itse asiassa luulen, että tämä pieni hetki on tämän blogin tarinan päätepiste. Onnellinen loppu.

Nyt tämän tarinan protagonisti kävelee keittiöön, kiertää käden tyttöystävän ympärille ja suutelee tätä niskaan laskevan auringon maalatessa vastapäiset katot punertavan oransseiksi. Jatko-osassa nähdään.

Keskusta online.

Puolueet ovat heränneet mainostamaan IRC-galleriassa, mikä tietenkin on eritätin hyvä idea. Vihreät ehätti ensimmäisenä ja nokkelana oivalluksena Jyrki J. J. Kasvi (numero 51 - helppo muistaa, se on se missä muukalaiset hengaa) piti tiistaina vaalitentin Vihreiden yhteisössä. Vauhti oli kova, mutta keskustelu oikeasti mielenkiintoista.

Nyt myöskin maaseudun edistyspuolue Keskusta on kertonut mainostoimistolleen, että tänä Intter netti on kuulemma kova juttu. Myöskin Keskusta mainostaa galleriassa omaa Shamrock -tapahtumaan. Mainosta klikkaamalla pääsee Keskusta Online -palveluun, joka hetki sitten näytti tältä:

Keskusta - tietoyhteiskunnan puolesta.

Pisteet muuten Keskustalle rehellisyydestä, Shamrock kääntyy suomeksi myöskin muotoon "Narutusrock".

Pitkä aika, ei merta.

Tää on ihan liian hyvä. Saakohan noita White & Nerdy -huppareita jostain...

Juomisesta.

Lord Boredom (meinasin kirjoittaa "Lordi", mutta sain vision Euroviisujen ajamista fanityttölaumoista, jotka Googlesta rynnisivät tänne, kuin vähälihaisen Biisonit) ja Näkymätön tyttö kirjoittavat juomisesta, tai siis juomattomuudesta.

MInäkään en ole koskaan pahemmin juonut. Tai sanotaan, että en juo nykyäänkään juurikaan ja ennen vielä vähemmän. Mutta toisin kuin vaikka Näkymätön, niin luulen tietäväni aika hyvin, miksi en juomista koskaan aloittanut.

Kuten todettua, meillä oli ennen kauppa ja kaupassa pyörivät kaikki kylän miehet juopottelemassa kaljaa päivät pitkät. Sitä touhua sitten seurasin pienestä pitäen. Itse asiassa olin jo ala-asteikäisenä myynyt enemmän kaljaa, kuin mitä olen itse koskaan juonut.
Yläasteikäisenä en sitten nähnyt enää mitään siistiä tai hohdokasta kaljoittelussa. Se oli jotai, mitä harrastivat yksinäiset pöhöttyneet vanhat miehet kylmässä varastossa. Jotta olisin itse päässyt juopottelemaan, olisi se vaatinut vaivannäköä, asuinhan korvessa. Vanhemmat olivat viinoja sen verran tarjonneet, että tiesin niiden olevan pahaa. Joten miksipä siis olisin nähnyt vaivaa juodakseni jotain pahaa, kun siinä ei olisi ollut edes mitään hohtoa.

Näin ollen minä en koskaan oppinut juomaan. Enkä voi väittää, että se suuremmin harmittaisi minua. Kontrollin menetyskään kun ei viehätä.

Sarjakuva, jonka nimi sattuu silmiin.

Jo edesmenneen Parking Lot is Full -sarjakuvan henkeä kantaa tanskalainen Wulffmorgenthaler. Ilmeisesti hyvä sarjakuva vaatii vaikean nimen. Vaikka "wulffmorgenthaler" meneekin jo hieman överiksi...

German engineering in da house!

Huolestuttavaa, hekottelin hyvän osan eilisiltaa VW:n uusille mainoksille. Peter Stormare, Golf GTI ja Pimp my Ride -parodiaa, mitäpä muuta sitä voisi mainokseltaan haluta...

Stormare on sitä paitsi huomattavasti parempi tuning-ohjelman juontaja kuin Pimp my Ride UK:n Westwood - mies jonka epäillään palkanneen jonkun ampumaan itseään saadakseen katu-uskottavuutta.

Star Wreck blogaa.

Kun viime aikoina olen lähinnä uutisoinut Wreck-jutuista, niin kerrottakoon, että nyt löytyy myöskin elokuvantekijöiden virallinen blogi.