Donnie Darko Director's Cut

Donnie Darkon uusi versio ehti istumaan muutaman päivän hyllyssä ilkkuen minua, kunnes viime yönä sain tarpeekseni kuvitelluista "täällä olen, mikset jo katso?" -herjauksista. Nyt se on siis nähty, ohjaajan versio vuosituhannen parhaasta elokuvasta.

Suurimmat pelot osoittautuivat turhiksi, sitä ei oltu onnistuttu pilaamaan. Mutta toisaalta, ei se kokonaisuutena ollut parempikaan. Jos pitäisi valita versio, niin vaaka kallistuisi alkuperäisen puolelle. Tai no, alkuperäisen ja alkuperäisen. Ainakin IMDB:n mukaan tämä ohjaajan versio on hyvin lähellä ensimmäistä, Cannesin elokuvajuhlilla esitettyä versiota, josta leikattiin materiaalia pois ennen varsinaista teatterilevitystä.

Director's Cutin olemassaolon perusteina on muutamat pienet parannukset, kuten vaikka muutamien rasittavien äänitehosteiden poisto ja lisäkohtaukset. Useinkin poistetut kohtaukset on poistettu ihan hyvästä syystä ja niiden takaisin leikkeleminen ei elokuvaa ainakaan paranna. Darkon tapauksessa mukana oli muutamia turhuuksia, mutta myös ihan toimivaa kamaa, kuten oppitunti Watership Downista (pahoittelen, unohdin sen suomenkielisen nimen, vaikka piirrettyä aikanaan katselinkin). Turhuuksiakin oli mukana, kuten vaikkapa mainion "I think you're the fucking antichrist"-kohtauksen venyttäminen.

Yksi asia joka minua jäi kaivelemana oli se, että kuvittelinko, vai oliko elokuvan alkupuolen musiikkeja vaihdettu huonompiin? Biisejä ainakin on vaihdeltu, mutta itse elokuvamusiikki kuulosti paikoin huomattavasti pliisummalta mitä muistelisin sen kuulostaneen.

Kahden version objektiivista paremmuutta on hankala määrittää. Tähän uuteen ei mitenkään pysty suhtautumaan objektiivisesti sen jälkeen, kun alkuperäinen on katsottu kymmeneen kertaan. Ohjaajan version loppu on eheämpi, lähinnä päälle liimatun oloisten voiceovereiden poiston ansiosta. Korvikkeena on sitten elokuvan sekaan ripoteltu sivuja Philosophy of time travelista, joka alunperin löytyi vain elokuvan www-sivuilta. Näitä on yhdistelty lyhyisiin montaaseihin, jotka ovat tämän version heikoin lenkki. Varsinkaan viimeinen niistä ei istu elokuvaan ei sitten lainkaan, vaan aiheutti ainakin minussa melko tuskaisen ulahduksen... Mutta ainakin nyt elokuvan juonen pystyy käsittämään katsomalla elokuvan hyvin, hyvin tarkasti. Onko se hyvä asia taas riippuu katsojasta. Osa Donnie Darkon hienoutta on se, kuinka monella tavalla sen voi tulkita. Ei tämäkään versio tulkinnanvaraa hirmuisesti kavenna, mutta vähintäänkin ohjailee hieman ennalta määrätympään suuntaan.