Kaipaa aikaa, älä merta.

Minulle sanottiin, että olisi korkea aika päivittää blogia. Ehkäpä niin, mutta minussa on kirjoitusta kovin vähän tänään.

Mutta juuri nyt olen onnellinen. Pieni onnellinen hetki, kun asiat ovat järjestyneet ja tyttöystävä tekee keittiössä Sushia. Tässä ja nyt minusta tuntuu hyvältä, enkä kaipaa mitään muuta.

Itse asiassa luulen, että tämä pieni hetki on tämän blogin tarinan päätepiste. Onnellinen loppu.

Nyt tämän tarinan protagonisti kävelee keittiöön, kiertää käden tyttöystävän ympärille ja suutelee tätä niskaan laskevan auringon maalatessa vastapäiset katot punertavan oransseiksi. Jatko-osassa nähdään.